Tämä aamu valkeni, kuinkas muutenkaan, sateisena, tuulisena ja älyttömän kylmänä. Eihän tietenkään voinut lämmintä ja aurinkoista olla, kun tiedossa oli päivä ulkonäyttelyssä! Eilen töistä tullessa pesin Irwinin "mummilassa" kun turkki oli jotenkin kanahkainen ja likainen. Äidin kanssa sitten föönättiin turkki kuivaksi. Eipä ainakaan tarvinnut sanoa että likaisen koiran toit, vaikka ilma olikin nyt tämmöinen. Onneksi sain pidettyä Irwinin katoksessa kehän alkuun saakka ja mielestäni ukeli olikin aika hyvän näköinen. Mitä nyt tuli hivenen trimmailtua tassukarvoja, mutta eihän tuo tuomari siitä huomauttanut. Tassujen välit vain puskevat karvaa sellaisina tuppoina että varpaat on harallaan ja välit kuraa täynnä. Mieluummin pidän karvat lyhyenä kuin hankin jonkun tassunväli tulehduksen. Pitää nyt Tervakoskelle sitten kasvattaa jonkunmoiset tursakkeet.

Näyttelyyn oli ilmoitettu 5 hoffia ja jännäsin että montakohan urosta mahtaa tulla. Eipä sitten tullut muita ja valehtelisin jos väittäisin etten mennyt sitä viimeistä sertiä hakemaan... Tuomarina oli Gunnel Holm ja onneksi hän tykkäsi Irwinistä sen verran että se serti sieltä irtosi! Narttuja oli neljä eikä kukaan niistä saanut ERIä. Näin Irwinistä tuli myös ROP. Aika ankeaksi päivä kävi siinä vaiheessa kun aloin klo 11 odotella ryhmäkehiä ja olin liikenteessä kaksistaan koiran kanssa. Mitäpä sitä kolmeen asti, autossa istuin ja välillä kävin Mantan grillillä syömässä jättikokoisen pippuripihvi hampurilaisen. Tiesin että meillä ei mitään jakoja siellä ryhmässä ole, mutta istuinpa nyt sitten päivän autossa odottelemassa kaikesta huolimatta. Kunniakierroksen ja helvetillisen palelemisen jälkeen lähdin samontein kotiin kun ryhmäkehästä päästiin ja työnnyin saunaan heti kun se oli tarpeeksi lämmin.

Irwinin arvostelu:
Hyvän tyyppinen uros. Sopivan kokoinen. Hyvä pää ja ilme. Hyvä purenta. Hyvä ylälinja. Hieman pehmeät ranteet. Hyvin kulmautunut takaa. Hyvät sivu liikkeet. Saisi liikkua paremmin edestä.
AVO ERI 1, PU 1, SERT , ROP

Viime sunnuntaina (6.6.) oli sitten se Irwinin ensimmäinen tottelevaisuuskoe. Aamulla alkoi jännittää ihan vietävästi ja arvaahan sen että koirakin lopen teki liikkeet sen mukaisesti.

Ajattelin että luoksepäästävyydestä ei tule yhtään mitään kun Irwin on niin mahdottoman ihastunut kaikkiin ihmisiin. Könysi tuomarin sylissä jo mikrosirun tarkastuksessa, joten arvelin ettei pysy nahoissaan ollenkaan kun Allan Aula tulee uudestaan katsomaan. Mutta kattia kanssa, herra ei liikkunut mihinkään! Saldona tästä 10.

Paikallamakuussa sydän tuntui pamppailevan rinnasta ulos kun arvelin että Irwin ei pysy aloillaan kun vaikutti hivenen levottamalta. Siinä vaiheessa kun vieruskaveri ampaisi omistajansa luo niin meinasi jo taju lähteä. Onneksi oli juuri keskiviikon harjoituksissa otettu tuommoinen harjoitus ja Irwin pysyi kuin pysyikin aloillaan. Mitä tästä siis opimme = luota hölmö koiraasi! Pistesaldona 10.

Molemmat seuraamiset olivat sitten jo sitä luokkaa että liekö moista liikettä koiralle opetettukaan. Raahust, raahust, kontakti? (mikä se se on?), raahust, raahust. Koira lähinnä ulkoili vierellä. Hihnassa seuraamisesta 9 ja irtaallaan 8. Tälle asialle on tehtävä jotain ja heti.

Liikkeestä maahanmenossa en enää sitten käyttänytkään mitään seuraamiskäskyä vaan sanoin ihan että mennään. Toimi huomattavasti paremmin ja maahankin meni, joten pisteitä 9. 

Luoksetulosta saimme 9,5 kun Irwin tälläytyi eteen oikealle puolelle. Käskytin "Irwin kamoon" joten tuo toimii paremmin kuin pelkkä "kam". Lyhyellä käskyllä äijä on tosi epävarma ja tulee hitaasti, jos liikkuu paikoiltaan mihinkään.

Liikkeestä seisomisesta tuli sitten nollat. Huomasin että äijä putosi viereltä taakse ja samalla liikkeenohjaaja sanoi "käsky". Annoin käskyn "ice" ja ukeli putosi maahan. Olisi kuulema jäänyt itse oma-aloitteisesti seisomaan jos olisin jatkanut hiljaa matkaani. Mutta tänään näin.

Estehypyssä annoin varalta käsiohjauksenkin ja ensin näytti että hyppyä ei tulekaan. Irwin pysähtyi esteen eteen ja alkoi sitä haistelemaan. Sitten yhtäkkiä vain hypätä läikäisi sen yli. Jäi hyvin seisomaan mutta kun kiersin vierelle niin alkoi pyörimään mukana. Pistesaldo 9.

Kokonaisvaikutelma 10, tekeehän se... Mutta kyllä tätä hommaa pitää jotenkin saada suoritusvarmemmaksi ja koira oppimaan ettei se tuo emännän outo käytös maata kaada.

Yhteispisteiksi tuli siis 164,5 pistettä jolla herkesi myös ykköstulos ja sijoitus 11/12.

Tänään oli Sotkamon Koiraharrastajien möllitoko, jossa olin lähinnä yhtenä puuhanaisena. Mutta tottahan toki ne omatkin koirat piti mukaan ilmoittaa kun kerran paikalla oltiin. Ensin en tosin Dinaa ajatellut ilmoittaa ollenkaan, mutta Irwinin suorituksen jälkeen arvelin että no siinä samallahan se muorikin menee.

Irwinin lykkäsin kokeeksi alokasluokaan kun kerran tuli se sinne Kajaanin tokoonkin ilmoitettua. Onhan tässä vielä kaksi viikkoa tehokasta treeniaikaa ja tämänpäiväisen perusteella se taitaakin olla tarpeen!
Luoksepäästävyys meni ihan ok, tosin Irwinillä tuntuu olevan melkoisia vaikeuksia hillitä itseään hyppelemästä tuomaria vasten. Pisteitä siitä 10.
Paikkamakuusta saimme 9,5 pistettä kun herraskainen yritti nousta istumaan ennen käskyä. Pieni murahdus riitti palauttamaan ukkeli takaisin maanpintaan ja odottamaan sitä nousulupaa.
Seuraaminen kytkettynä 8,5. Melkoista raahustusta ja ihan mitä sattuu seikkailua.
Seuraaminen taluttimetta 9. Hivenen parempaa, mutta käännöksissä kontakti katoaa ja koira putoaa seläntaakse. Välillä hiippaillaan ja välillä tullaan paremmin. Yleisö kiinnostaa vietävästi ja ihmetystä aiheuttaa tuomari ja liikkeenohjaaja.
Maahanmenosta 8. Ensin meinasi jäädä seistä töröttämään ja piti hivenen reippaammin örähtää että älysi tehdä oikean liikkeen.
Seisominen 0. Tämä meni sitten siihen että seuraamisen yhteydessä alkoi tulla "nyt jään seisomaan, ai ei vielä, joko nyt, vai nytkö, ai ei no sitten se varmaan on nyt". Jouduin ottamaan uudestaan ja seuruuttamaan pidempään. Yhtään jäävää liikettä ei kärsi ottaa kun seuraavasta seuraamispätkästä tulee sellaista hiippailua ja pysähtymistarjoilua että alkaa kyllä se kisailmo jo ahdistaa!
Estehyppy 9. Aika hyvin vaikka tämä on vielä meillä vaiheessa. Annoin varalta käsiavun että sain ukelin hyppäämään ja ensimmäisen kerran elämässään pysäytin sen seisomaan esteen taakse. Meinasi tulla takaisin esteen ohi, mutta pysähtyi siihen kuitenkin ja kun kiersin estettä koiran luo niin alkoi pyörimään ympäri. Tätä pitää vielä hioa.
Kokonaisvaikutus 9 ja yhteispisteitä 161,5.

Muori teki liikkeet vain omaksi ilokseen. Nollat saimme paikkamakuusta kun olin itse esillä ja noutamisesta kun jouduimme käyttämään vierasta kapulaa ja sitähän ei tietenkään voi ottaa kun ei ollut oma. Yhteispisteet Dinalla 112.

Herkut kyllä tokosta kelpasivat ja Dina jo innoissaan nuoleskeli palkinto puruluita siinä toivossa että ne voisi jo paikanpäällä syödä. Kotiin ne kuitenkin tuotiin ja sen verran on kisasta väsynyttä porukkaa pitkin lattioita että taitaa luiden syönti jäädä johonkin toiseen päivään.

Ja taas on aikaa vierähtänyt vaikka kuinka edellisestä päivityksestä.

Muonavahvuudestamme on poistunut Iiris-pupu, joka matkasi vappuna uuteen, hänelle sopivampaan kotiin. Ongelmia tuli ajankäytön ja pupun liikunnan tarpeen kanssa. Iiris alkoi irti ollessaan papanoida ja pissiä minne sattuu, purra sähköjohtoja ja jyrsiä huonekaluja. Nyt pupulla on tilaa juosta ja kirmailla isossa karsinassa ja seuranakin on muita pupuja. Hyvää jatkoa Iirikselle uuteen kotiin.

Irwinin kanssa oltiin kolme päivää Hofmacher kasvattajapäivillä. Rankka reissu Kannonkoskelle, mutta kannatti tehdä. Ajelin Piispalaan torstai aamuna ja kerkesin asettua mökkiin ennen erikoisjälkitreenejä. Laji vaikutti tosiaan niin mielenkiintoiselta kuin olin sen kuvitellutkin ja tekisi mieli yrittää joskus kisatakin. Lauantain metsäjälki vahvistikin ajatelmani hyvänenäisestä ukonköriläästä. Todella tarkkaa ja taitavaa työskentelyä Irwiniltä. Metsäjälkeä tehtiin vielä kaksi n. 100 m pätkää peräkkäin, toinen vielä hieman pidempi. Todella hyvin ja tarkasti äijä jaksoi jäljestää molemmat vaikka helle oli aivan mahdoton! Torstaina peltojäljen jälkeen oli esineruutu harkka ja se meni kyllä ihan puihin, kun Irwin oli jo niin poikki matkasta ja jäljestä ettei oikein jaksanut keskittyä esineiden noutamiseen.

Perjantaina meillä oli tottelevaisuutta ja taasen kerran tajusin omat puutteeni. Olen tuskaillut seuraamisen ja koiran jätättämisen kanssa. Ja kuinka ollakkaan (yllätys, yllätys) syy löytyi taas hihnan toisesta päästä. Onkohan ihan pakko tuijottaa koiraa ja ajaa se seläntaakse? Niinpä... Heti kun nostin katseeni suoraan eteenpäin ja lakkasin ahdistelemasta koiraa naamataulullani, niin seuraaminenkin muuttui erinomaiseksi. Tosin kanssatreenaajat joutuivat ottamaan sen videolle että meikäläinenkin uskoi... Ja voi että miten se naaman pitäminen eteen suunnattuna tuottaa vaikeuksia, pakko koko ajan keskittyä siihen ettei ala taas tuijottamaan!

Perjantai iltana pidettiin toto juoksut. Tällä kertaa ei ihan hännänhuipuiksi jääty kun Irwin pinkaisi hienosti kuudenneksi. Palkinnoksi saatiin purutikku, possunkorva ja 3 kg kuivamuonaa. Dina sai possunkorva tuliaiseksi.

Lauantai meni siis siellä metsäjäljellä ihan aamusta iltapäivään. Kaksi todella upeaa jälkeä. Lähdin kotimatkalle viiden aikaan iltapäivällä ja olin kotona hieman ennen yhdeksää. Täytyy sanoa että kyllä oli matkalaiset poikki kun kotiin päästiin.

Dina oli leirin ajan mummilassa ja tyttö oli ollut tosi ikävissään. Ensimmäisenä iltana oli vain eteisessä nukkunut ja odottanut että tultaisiin Irwinin kanssa kotiin. Samoin oli lauantain kytännyt että joko tulevat vai eivätkö. Kun menin tytön lopulta hakemaan niin kiire kotiin oli kyllä ihan hirmuinen. Kamalalla vedolla ja vinkunalla kohti autoa ja Irwiniä tapaamaan. Illalla sitten nukuttiin yhdessä sängyn vieressä nokat vastakkain. Voi niitä rakkaita

Näinpä ne on vain päivitykset tahtoneet jäädä työkiireiden vuoksi...

Tämä viikonloppu on mennyt sairastaessa flunssaa. Torstaina alkoi nenä vuotaa ja perjantaina oli sellainen olo että piti käydä TK:n kautta hakemassa limakalvojen turvotusta helpottava lääkekuuri. Tuntui kuin henkireikä turpoaisi umpeen. Nyt on pari yötä mennyt sitten valvoessa nuhaisena. Viime yönä ei varmaan tullut silmäntäyttä nukuttua, joten nyt tiedän miltä mahtaa unettomuudesta kärsivistä tuntua. Yön tunnit on yllättävän pitkiä!

Eläimistö sen sijaan on jaksellut oikein hyvin. Koirat on peuhanneet ulkona hangessa ja Iiris kani on kasvanut isoksi tytöksi. Välillä se on niin äksyllä tuulella ettei sen häkkiin ole mitään asiaa näppeineen. Välillä osataan sitten olla niin enkeliä että. Vapaanakin Iiris toki liikkuu, mutta ei koirien kanssa yhtäaikaa. Ensin pelkäsin että koirat tekevät kanille jotain, mutta nyt kyllä huolettaa enemmän koirien puolesta.

Koirien kouluttelu on jäänyt talven aikana kyllä ihan nollille. Silloin tällöin on otettu molempien kanssa asennonvaihtoja ulosmenoa odotellessa. Irwin osaakin hienosti istua, mennä maahan ja nousta seisomaan, asennosta kuin asennosta. Välillä vain meinaa käskyt olla sekaisin ja tarjotuksi tulee jokin väärä liike. Muutoin näyttäisi oikein kivalta. Seuraaminen on vielä edelleen Irwinillä hakusessa, mutta jospa se joskus siitä sitten korjautuisi.
Viime viikonloppuna kävimme arkitottelevaisuusryhmässä ja ihan hyväähän se maalaispojalle teki. Toiset koirat kiinnostaa niin vietävästi ettei malttaisi millään keskittyä tottelevaisuusosioon. Harjoitusta ihmistenilmoilla siis tarvitaan, ja rutkasti.

Kajaanissa pistäydyimme myös tamminäyttelyssä esillä ja nyt sitten odottelemme sen kahden vuoden täyttymistä jos vaikka sattuisimme sen viimeisen sertin jostakin saamaan. Sen jälkeen ei varmaan kamalasti näyttelyissä käydä kun on tuo ukeli kuitenkin muita selvästi pienempikokoinen, vaikka alarajan yläpuolella onkin. Uutena lajina minua alkoi kiinnostaa FH jälki, mutta täälläpäin ei juuri sitä harrasteta. Pitäisi saada ensin oppeja jostain että uskaltaisi itse lähteä työstämään hommaa eteenpäin. Lajista kun ei ole itsellä haisuakaan...

Irwinin Kajaanin arvostelu:
20 kk. Koon alarajoilla, keskivahva, mittasuhteiltaan oikea urosmainen pää, lähes yhdensuuntaiset kallon ja kuonon linjat. Hyvät korvat ja purenta, keskiruskeat silmät. Erinomainen rintakehä, hyvä eturinta. Tasapainoiset kulmaukset. Karvanlaatu tänään hieman pehmeä. Keskiruskeat selvärajaiset värimerkit. Kapeat yhdensuuntaiset takaliikkeet. Riittävä sivuaskeleen pituus, hieman epävakaat edestä. Miellyttävä käytös.
NUO ERI1, PU1, SERT, CACIB, VSP

Ylimääräistä ohjelmanumeroa on järjestänyt myös yli äyräidensä tulviva pihatien rumpuputki. Vaarasta tuleva puro on juossut sulana pitkin ojaa ja tottahan toki kovilla pakkasilla putki jäätyy umpeen ja vesi nousee tielle, pihalle ja pahimmassa tapauksessa ulkorakennukseen. Sitäpä on sitten sulateltu kunnan avustuksella, kaivettu tiehen purolle reittejä ym. härdelliä. Lopulta tungimme putkeen lämmityskaapelin ja täytyy koputtaa ihan puuta, mutta nyt on ongelma pysynyt aisoissa. Odotan innolla mahdollisia kevättulvia...